Peruskoulun ja lukion työelämään tutustuminen eli TET

Työelämään tutustuminen eli TET on usein peruskoululaisen ensimmäinen kokemus työelämästä. TET on ensisijaisesti tutustumista työelämään. Sen aikana voi kuitenkin oppia tietoja, taitoja ja asenteita, joista on etua omaa koulutusvalintaa pohtiessa. Yleisin tapa toteuttaa TET-jakso on järjestää se viikon mittaisena jaksona peruskoulun yhdeksännellä luokalla.

TET-jakso on työpaikalla tapahtuvaa koulunkäyntiä, eikä nuori ole työsuhteessa työpaikkaan. TET-jakson tavoitteena on, että nuori tutustuu ohjatusti yrityksen ja työyhteisön toimintaan. Se on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yritystoiminnasta.

TET-paikan löytämisessä opiskelijaa auttaa opinto-ohjaaja. Monilla kouluilla on myös vakiintuneita yhteistyöyrityksiä ja paikkoja, jotka ottavat mielellään oppilaita TET-jaksolle.

Lisää tietoa: www.tyossaoppimaan.fi ja www.mol.fi

Tutustu työelämään ja tienaa

Maaseudun Työnantajaliitto ja Puu- ja erityisalojen liitto ovat sopineet ”Tutustu työelämään ja tienaa” –ohjelmasta vuosille 2014 – 2016.

Malli on suunnattu peruskoululaisille, kymppiluokkalaisille, ammattistarttilaisille ja lukiolaisille. Malliin kuuluvan kahden viikon harjoittelujakson tavoitteena on edistää peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, ammattistarttilaisten ja lukiolaisten tutustumismahdollisuuksia työelämään ja yrityksiin. Ohjelmalla ei ole tarkoitus korvata normaalia kesätyötä.

Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliselle ajalle. Harjoitteluohjelman suorittamisesta työnantaja maksaa kertakaikkisena palkkana 335 euroa, joka sisältää lomakorvauksen. Mikäli harjoittelujakso katsotaan tarkoituksenmukaiseksi sopia em. jaksoa pitemmäksi ajaksi, maksetaan näiltä lisäpäiviltä 33,50 euroa päivässä.

Voimassa olevien työehtosopimusten mukaisia palkkoja, palkkausperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, ammattistarttilaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tähän kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimusten työaikoja koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteuttamista.

Lisää tietoa: www.tyonantajat.fi ja www.puuliitto.fi ja www.kunkoululoppuu.fi

Koululaisten, lukiolaisten ja muissa oppilaitoksissa opiskelevien kesätyö

Koulujen loma-aikoina nuoret voivat olla normaalissa määräaikaisessa työsuhteessa, joka kestää enintään puolet loma-ajasta. Alojen työehtosopimuksissa on koululaisten, lukiolaisten ja muissa oppilaitoksissa opiskelevien palkaksi sovittu vähintään 70 % vaativuusryhmä 1. palkasta. Muutoin sovelletaan normaaleja määräaikaista työsuhdetta koskevia ehtoja. Työnantajien on lisäksi huomioitava nuoria työntekijöitä (alle 18 v) koskevat työturvallisuussäännökset.

Lisää tietoa: www.tyonantajat.fi ja www.puuliitto.fi ja www.tyosuojelu.fi

Opiskeluohjelmaan sisältyvä harjoittelu

Maaseutualojen työehtosopimuksissa on sovittu, että ammatillisiin opintoihin sisältyvä työsuhteessa tapahtuva harjoittelu on palkallista. Tämän tyyppinen harjoittelu sisältyy esim. ammattikorkeakouluopintoihin. Harjoittelijan palkka on alojen työehtosopimuksissa väh. 85 % vaativuusryhmä 1. palkasta.

Harjoittelijan palkkausta sovelletaan myös ulkomaisiin harjoittelijoihin, jotka kotimaassaan opiskelevat alan oppilaitoksessa.

Lisää tietoa: www.tyonantajat.fi ja www.puuliitto.fi

Työssäoppiminen oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa

Nuorten koulutuksessa ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa eli noin puoli vuotta työssäoppimista. Työssäoppiminen on tavoitteellista ja vuorovaikutteista koulutusta, jossa osa tutkinnosta opitaan työpaikalla työtä tehden. Työpaikalla tapahtuva oppiminen kehittää opiskelijan ammattitaitoa. Työnantajille työssäoppimispaikan tarjoaminen mahdollistaa uusien työntekijöiden rekrytoinnin joustavasti.

Oppilaitos ja työnantaja tekevät työssäoppimisesta kirjallisen sopimuksen. Lisäksi opiskelija osallistuu työssäoppimisen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiseen. Opettajan tehtävänä on varmistaa työpaikan soveltuvuus työssäoppimispaikaksi.

Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatin hallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Ne jaksotetaan opiskelun etenemisen mukaan. Työssäoppimisjakson pituus vaihtelee tutkinnon, opiskelijan valmiuksien ja työpaikan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija noudattaa työpaikan työaikoja ja toimintatapoja.

Työnantajia kannustetaan tarjoamaan omaa työpaikkaansa työssäoppimiseen olemalla yhteydessä alueensa oppilaitoksiin. Lisäksi paikasta kannattaa tiedottaa opiskelijoille esimerkiksi omilla verkkosivuilla.

Opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan eikä työssäoppimisesta makseta opiskelijalle palkkaa. Opiskelija voi saada työssäoppimisjakson ajalta opintotukea. Jos työssäoppimisjaksolta maksetaan palkkaa, opiskelija voi menettää opintososiaalisia etuja. Suojavaatteiden käytöstä, ruokailukuluista tai ohjaamisesta sovitaan työssäoppimisesta tehdyssä kirjallisessa sopimuksessa. Työssäoppimisen käytännöistä sovitaan oppilaitoksen kanssa myös silloin, jos opiskelijalla on työsuhde työnantajaan. Työssäoppimisen ohjauksesta ei pääsääntöisesti makseta erillistä korvausta.

Lisää tietoa: www.tyossaoppimaan.fi ja www.oph.fi/tyossaoppimaan

Työssäoppiminen oppisopimuskoulutuksessa

Oppisopimuskoulutus on työpaikalla tapahtuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään tietopuolisella opiskelulla oppilaitoksessa. Oppisopimuksella voi opiskella kaikkia ammatillisia tutkintoja. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ja opiskelija saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssä oppimisen ajalta sekä taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen ajalta.

Oppisopimuskoulutettavan tulee olla vähintään 15-vuotias. Oppisopimuksella on mahdollista opiskella esimerkiksi perus-, ammatti-, tai erikoisammattitutkinto sekä täydentää osaamistaan ei-tutkintotavoitteisella koulutuksella. Koulutukseen voi hakeutua työssä oleva, työpaikan vaihtaja tai työhön hakeutuva työtön.

Oppisopimuskoulutus sopii myös työnantajalle, kun hän tarvitsee uutta työvoimaa tai kouluttaa henkilökuntaansa muuttuviin tai uusiin työtehtäviin. Jos sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta, on oppisopimuskoulutus yksi tapa saada työnantajan tarpeisiin vastaava sitoutunut työntekijä.

Oppisopimuskoulutus perustuu oppisopimukseen, jossa on kolme osapuolta: työnantaja, opiskelija ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjä. Oppisopimus on määräaikainen ja sen aikana työnantajan ja opiskelijan välillä tulee olla myös työsopimus. Työpaikalla on oltava lisäksi riittävästi koulutukseen liittyviä työtehtäviä ja työvälineistöä sekä ammattitaitoinen työntekijä, joka voidaan nimetä työpaikkakouluttajaksi.

Työehtosopimuksissa on sovittu oppisopimussuhteen palkan osalta seuraavaa: Alan aikaisempaa työkokemusta vailla olevan oppisopimussuhteisen työntekijän palkka on ensimmäisen vuoden aikana vähintään 85 % vaativuusryhmä yhden palkasta ja toisen vuoden osalta vähintään 95 % vaativuusryhmä yhden palkasta. Kolmantena oppisopimusvuotena työntekijälle maksetaan vähintään vaativuusryhmä yhden palkka. Mahdollinen muilta toimialoilta kertynyt työkokemus otetaan palkkaa määritettäessä huomioon.

Koulutus- ja oppimistavoitteet asetetaan työpaikan ehdoilla, ja yleensä koulutus tähtääkin näyttötutkintoon. Koulutus on työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla.

Koulutuskorvaus

Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

• Tutkintoon valmistavissa oppisopimuksissa 1-250 euroa/kk (jopa 350 euroa/kk)
• Lisäkoulutuksessa 1-200 euroa/kk

Koulutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen hinnasta.

Korotettu koulutuskorvaus

Työnantajalle maksetaan korotettua koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuviin kustannuksiin vuonna 2014 silloin kun työnantaja palkkaa ysi- tai kymppiluokalta valmistuneen nuoren oppisopimuksella koulutettavaksi. Oppisopimustyösuhteet solmitaan sen vuoden aikana, jolloin nuori valmistuu peruskoulusta. Koulutus kestää 1 – 3 vuotta riippuen koulutuksen tavoitteista. Työnantaja voi kouluttaa nuoren työnantajan tarpeita vastaavan tutkinnon osaan/osiin tai suoraan ammattiin. Korotettua koulutuskorvausta maksetaan vuosittain seuraavasti:

• Ensimmäisenä vuonna 800 euroa/kk
• Toisena vuonna 500 euroa/kk
• Kolmantena vuonna 300 euroa/kk

Lisärahoitus koulutuskorvaukseen

Työnantajalle maksetaan vuosina 2014 ja 2015 200 – 400 euroa/kk työnantajan palkatessa oppisopimuskoulutukseen alle 25-vuotiaan nuoren, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä ylioppilastutkintoa tai ammatillista koulutusta. Tukea voi saada myös perustutkinnon osien suorittamiseen. Käytännössä työnantaja voi palkata ko. kriteerit täyttävän nuoren esim. 4 – 12 kuukauden työsuhteeseen oppisopimuksella, jonka aikana nuori suorittaa vaikka yhden tutkinnon osan alan perustutkinnosta. Tämän jälkeen on mahdollista jatkaa oppisopimusta koko tutkinnon suorittamiseen.

Palkkatuki

Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada myös työvoimahallinnon maksamaa palkkatukea. Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Perustuen vähimmäismäärä on vuonna 2014 32,66 euroa/pv eli noin 700 euroa/kk. Lisäosa on enintään 60 % perustuen määrästä. Vaikeasti työllistyvän osalta lisäosan määrä voi olla 90 % perustuen määrästä. Enimmillään palkkatuki voi vuonna 2014 olla 62,05 euroa/pv (n. 1300 euroa/kk).

Oppisopimuksen osalta palkkatukea voidaan maksaa koko oppisopimuksen ajalta. Tarkista palkkatuen edellytykset paikkakuntasi työvoimatoimistosta.

Lisää tietoa: www.oppisopimus.net ja www.hyvadiili.fi ja www.opintoluotsi.fi ja www.te-palvelut.fi

Työkokeilu työpaikalla (työhallinnon järjestämänä)

Työtön nuori työnhakija voi osallistua työkokeiluun, jonka tarkoituksena on auttaa nuorta ammatinvalinnassa tai työmarkkinoille palaavan osalta hänen osaamisensa kartoittamisessa. Työkokeilun ajalta maksetaan työkokeiluun osallistuvalle taloudellista tukea.

Työkokeilu on tarkoitettu nuorelle, jolta puuttuu ammatillinen koulutus tai jos nuori jostain syystä suunnittelee alan tai ammatin vaihtamista. Työkokeilu sopii myös tilanteissa, jossa työntekijä on ollut poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden tai lastenhoidon takia ja on tarve selvittää, minkälaista tukea kyseinen henkilö tarvitsee päästäkseen takaisin työelämään.

Työkokeilun järjestäjänä voi olla yritys, yksityinen elinkeinonharjoittaja, yhteisö (esim. kunta tai yhdistys) säätiö tai valtion laitos, ei kuitenkaan yksityishenkilö. Työkokeilun järjestävä työnantaja ohjaa ja valvoo työkokeiluun osallistuvaa työtehtävissä sekä arvioi työkokeilun päättyessä työkokeilun onnistumisen.

Työkokeilusta tehdään sopimus.

• Sen allekirjoittavat työkokeiluun osallistuva, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja työkokeilun järjestäjä
• Sopimukseen kirjataan: työkokeilun tavoite, tehtävät, kokonaiskesto, päivittäinen ja viikoittainen kesto, työkokeilun valvonnasta työpaikalla vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
• Työkokeilun kesto samalla työnantajalla korkeintaan kuusi kuukautta
• Enintään viitenä päivänä viikossa, 4 – 8 tuntia/päivä
• Työnantajan on ilmoitettava työpaikan luottamusmiehelle työkokeilusopimuksesta
• Kyseessä ei ole työsuhde eikä työkokeilun ajalta makseta palkkaa
• Työkokeiluun osallistuva saa työttömyysetuutta, tietyin edellytyksin myös kulukorvausta
• Työnantaja voi olla yhteydessä TE-toimistoon ja tarjota työkokeilupaikkaa

Kela maksaa työmarkkinatuen tai peruspäivärahan ja kulukorvauksen työkokeilun ajalta. Ansiopäivärahaa ja kulukorvausta työkokeilun ajalta on haettava omasta työttömyyskassasta.

Lisää tietoa: www.te-palvelut.fi/tyokokeilu

Nuorten Sanssi-korti

Sanssi-kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli. Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, työttömälle työnhakijalle.

Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea. Palkkatuen saamiseksi työnantajan pitää tehdä hakemus palkkatuesta TE-toimistoon hyvissä ajoin ennen suunniteltua työn aloittamista.

Palkkatuki työnantajalle

• Tuki on noin 700 euroa kuukaudessa enintään kymmeneksi kuukaudeksi. Summan suuruus kuukaudessa riippuu tehtyjen työpäivien määrästä. Tuki on noin 32,66 euroa päivässä, jos työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Tukea maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa.
• Palkkatuki on tuen saaneelle työnantajalle (kotitaloutta lukuun ottamatta) veronalaista tuloa.
• Maksettuihin palkkoihin liittyvät samat työnantajavelvollisuudet kuin muihinkin palkkoihin.
• Nuorelle maksettavan palkan pitää olla työehtosopimuksen mukainen.

Millainen työsuhde?

• Solmittava työsuhde voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva tai oppisopimuskoulutukseen pohjautuva
• Osa-aikainen tai kokoaikainen
• Oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada koko koulutuksen ajan
• Nuorelle pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa

Kuka voi saada tuen ja kuka voi työllistää?

• Sanssi-kortin voi saada alle 30-vuotias, vastavalmistunut nuori, joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa. Myös peruskoulun ja lukion suorittaneet nuoret ovat vastavalmistuneita, mutta heitä kannustetaan ensisijaisesti jatko-opintoihin.
• Sanssi-työnantaja voi olla yksityisyritys, pienyritys, yhdistys, säätiö, järjestö tai kunta.
• Jos sinulle ei ole tiedossa sopivaa nuorta, jolla on Sanssi-kortti, voit kysyä TE-toimistosta ehdokkaita.

Lisää tietoa: www.sanssi.fi ja www.te-palvelut.fi

Nuorisotakuu 1.1.2013

Nuorten yhteiskuntatakuulla tarkoitetaan:

• Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu:

• Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma

• Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa ilman koulututusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon.
• Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina 2013 - 2016. Ensimmäiset koulutukset ovat alkaneet vuoden 2013 aikana.

Lisää tietoa: www.te-palvelut.fi ja www.nuorisotakuu.fi